tiistai 30. syyskuuta 2014

Välikausi kokemuksia!

Välikausi alkaa lähestyä puoltaväliä. Ilona on taas yhden pykälän verran vanhempi ja äiti muutaman haalarin verran viisampi. Siksi onkin hyvä aika välikausivaate kokemuksille. Valikoima on välikausivaate esittelystä ehtinyt jonkin verran muuttua, sillä kaikki suunnitellut vaatteet eivät enää mahtuneetkaan päälle ja vaatehuoneen kätköistä löytyi vielä lisää valmiiksi hamstrattuja asuja ja taisipa mukaan eksyä muutama ylisuuri pipokin. Nyt kaikki vaatteet ovat päässeet testaukseen ja joukossa on vain Ilonalle sopivia asuja. 
Mikä meidän välikausivaatteissa osui nappiin ja minkä kokematon äiti tekee keväällä toisin?

Cirafin välikausitakki ja -housut kirpparilta.
On olleet tosi käytännölliset kauppareissuilla, kun voi riisua pelkän takin, eikä silti tule kylmä, koska lappuhaalarimaiset housut eivät pääse paljastamaan selkää.

Lassien välikausihaalari kirppikseltä.
Kotihaalariksi valittu lämmin haalari. Toimii kuivilla keleillä, mutta pitää kosteutta aika huonosti. Helppo puhdistaa!

Vendin välikausihaalari, Tokmannilta.
Paremmassa käytössä hyvin toimiva. Vaatii viileämmillä ilmoilla kerraston. 

Jonathanin kurahaalari, kirppikseltä.
Lähes poikkeuksetta käytössä ulkoleikeissä. Lämmin fleecevuori. Täysin vedenpitävä.

Tuttan vanuhaalari, äitiyspakkauksesta.
Lämmin haalari, sopii hyvin vaunuissa nukuttamiseen.

Vuorillinen trikoohaalari, pikkusiskon tekemä.
Lämmin, sopii myöskin vaunuissa nukuttamiseen.

Cirafin vuorillinen velourhaalari, kirppikseltä.
Ei ihan niin lämmin kuin kaksi edellistä, mutta kelpaa vaunuiluun.

Collegehaalari, omasta lapsuudesta, äidin tekemä.
Hyvä vaunuillessa ja autoillessa lämpimämmillä keleillä. Oli alkusyksyn käytössä lähes päivittäin. 

Collegehaalari, omasta lapsuudesta, äidin tekemä.
Samat kriteerit kuin edellisessä haalarissa. Vielä aika reilun kokoinen. Siksi jäi vähemmälle käytölle.

Reiman fleecehaalari, Reiman Outletista, Ideaparkista.
Lämmin! Näillä keleillä hyvä automatkoilla. Myöhemmin kerrastona. Saisi kiinnitettyä Reiman välikausihaalariin vuoreksi.

Delffin villahaalari, äitiyspakkauksesta.
Lämmin kerrasto. Meidän neidille turhankin lämmin vielä näin lämpimällä.

H&M:n toppaliivi ja fleecetakki.
Vielä turhan lämpimät, mutta myöhemmin varmasti hyvät automatkoille tai kauppaan.

Name it:n farkkutakki, käytettynä saatu.
Ollut alkusyksyn käytössä kauppareissuilla, farkkujen parina.

Tuulitakki, kirppikseltä.
Jäänyt aika vähäiselle käytöille. Farkkutakin tapaan menee kaupassa farkkujen kera.

Iso kasa pipoja. Vasemmanpuoleinen kypärämyssy kirpparilta, oikeanpuoleinen ja vauvanmyssy äitiyspakkauksesta. Kauluri omasta lapsuudesta. 
Mustikka pipo ja oranssi myssy kirpparilta. Pilvipipo D-vitamiinitippojen kaupanpäällinen.
Harmaa neule pipo H&M ja pinkki Benettonin pipo ristiäislahja.
Kolme vaaleanpunaista pipoa kirppareilta, keltainen H&M:ltä ja violetti omasta lapsuudesta, äidin tekemä.
Kypärämyssyt on hyviä ulkoillessa tavallisen pipon alla. Oranssi pipo jatkuvassa käytössä ulkoillessa. Mustikkapipo, pilvipipo ja neulepipot hyviä kyläily- ja kauppareissuilla. Oikean alakulman pipot vähän huonommin päässä pysyviä, mutta jonkin verran lämpimällä käytettyjä.

Valkoiset lapaset ja villasukat sekä liilat villasukat, omasta lapsuudesta. Vaaleanpunaiset lapaset H&M.
Hymyilevät tumput saatu käytettynä, tiikeri tumput äitiyspakkauksesta. Reunimmaiset villasukat äidin tekemiä. Keskimmäiset neuvolasta.
Adidaksen tossut Stockmannilta, karvavuorilliset tossut Lindexiltä ja 'Converset' Ilonan kummisedän tuliaisia Turkista.
Harmaat tossut ja tumput äitiyspakkauksesta, beessit käytettynä saadut ja pinkit kintaat Seppälästä.
Kaikki villasukat ja lapaset on hyviä vaunuillessa ja automatkoilla tai ulkoillessa kintaiden ja tossujen alla. Adidaksen tossut ovat yllättävän lämpimät ja helpot laittaa jalkaan ja myös pysyvät jaloissa. Karvatossut samoin lämpimät, mutta eivät pysy jaloissa ilman haalarin jalkalenkkejä. 'Converset' eivät ole kovinkaan lämpimät ja melko hankalat laittaa jalkaan. Sopivat lähinnä muodon vuoksi. Kintaat ja tossut pitävät melko hyvin vettä ja ovat tosi lämpimät. Vielä tällä kelillä ei ole ollut tarvetta kuin ulkoleikeissä. Pinkit kintaatkin ovat lämpimät ja pitävät veden, mutta pientä peukaloa on mahdoton saada paikalleen!


"Ja minähän en muuten tätä käytä!"

Yhteisvetona välikausivaatevalinnoistamme voisi sanoa, että keväällä ostan suosiolla yhden paremman ja yhden koti haalarin, joka pitää vettä. Näin ei tarvitse ostaa joka säälle sopivaa. Vanuhaalariakaan tuskin enää silloin tarvitaan ja nytkin yksi olisi riittänyt. Vinkkinä myös sukulaisille, että me hukutaan pian Ilonan vaatteisiin vaikka ne kuinka ihania olisikin. 
Vieläkö meiltä puuttuu jotain oleellista?  
Itse jäin kaipaamaan ohkaisempaa kerrastoa, jonka voisi pelkästään pukea tuulipuvun alle. Tai oikeastaan sekin on valmiiksi etsitty ja melkeinpä 'lähetä tilaus' napin painallusta vaille valmis.


sunnuntai 28. syyskuuta 2014

10 asiaa joita en tiennyt ennen äitiyttä



En osannut kuvitellakaan äitiyden vaikeimman asian olevan pelko. Pelko siitä, että lapsi putoaa, lyö päänsä ja halkaisee kallonsa, tukehtuu ruokaansa, varastetaan pihalta tai yksinkertaisesti vain lakkaa hengittämästä. Pelkää kaiken mitä maan ja taivaan välillä voi tapahtua, tapahtuvan juuri omalle lapselleen. Jos raskaus aikana olisi kysytty minkä luulen olevan haastavinta äitiydessä olisin luultavasti vastannut, ymmärtää lapsen tarpeita, mutta ei, haastavinta on hallita oma pelko toisen puolesta.

Yhdellä kädellä on mahdollista tiskata.

Yksin vessassa ja suihkussa käyminen voi tuntua laatuajalta. Kun on tottunut pienen otuksen istuvan bumbo-tuolissaan vierellä koko suihkuttelun ajan ja jättämään oven auki vessassa käynnin ajaksi, jotta voi samalla huhuilla lapselle olevansa täällä, minuutinkin yksin olo tuntuu kumman helpottavalta.

En tiennyt että on olemassa rintakumit, unipussit, vaipparoskikset, maidonkerääjät, tuttipullon kuivaustelineet, korvikejauheet ym. turhakkeet ja vähemmän turhakkeet.

Olisin voinut lyödä vaikka pääni vetoa etten tule ikinä käyttämään sanoja nenäfriida, liivinsuojat, isofix, kylpytuki ja rintapumppu. Mutta tässäpä sitä ollaan. Neuvolan laina rintapumppu kaapissa pahan päivän varalle.

En uskonut voivani ikävöidä kouluun. Kieltämättä sinne tulee ikävä sellaisina hetkinä kun on ollut muutaman päivän näkemättä aikuisia ihmisiä. Ennen oli itsestään selvyys, että joka aamu siellä odottavat samat ihmiset joille voi avautua edellispäivän tapahtumista. Enää ei ole.

En tiennyt, että on mahdollista unohtaa syödä vaikka on nälkä.

En olisi uskonut, että nukkuvaa lasta voisi katsella loputtomiin tai pitää sylissä vain siksi, ettei malta laskea sänkyyn.

Ennen äitiyttä en olisi ikinä voinut kuvitellakaan lähteväni minnekään kotivaatteissa, puhumattakaan suttuisista vaatteista tai pesemättömistä hiuksista. Äitiys kuitenkin vie aikaa ja aina ei voi olla mukana varapaitaa puklausten varalta.

Yhteen lauseeseen tiivistettynä. Ei ollut mahdollistakaan kuvitella kuinka paljon huolta, tuskaa ja ennen kaikkea onnea, tärkeyden tunnetta ja rakkautta äitiys tuo elämään. 




lauantai 27. syyskuuta 2014

Ohi silmien hurahtanut viikko

Kuluva viikko on ollut täynnä ohjelmaa ja se näkyy myös täällä blogin puolella. Sunnuntain jälkeen ei ole ilmestynyt yhtään postausta. Kaiken lisäksi Ilona on nukkunut tosi huonosti enkä nukutustaisteluiden jälkeen ole enää jaksanut kirjoittaa. Eikä helpotusta näy. Ensi viikko on vähintäänkin yhtä kiireinen ellei jopa enemmän ohjelmaa täyteen buukattu.
No mitä me ollaan sitten koko viikko puuhailtu?

Maanantai iltapäivällä haettiin äiti töistä ja samalla reissulla jäätiin saunomaan. Ilta venyi kuitenkin niin pitkälle, että jäätin mun vanhemmille yöksi, ettei Ilonan rytmi menisi sekaisin. Noh turha luulo sekin..

Tiistai aamulla lähdettiin Ilonan ja mun parhaan kaverin kanssa Poriin viettämään laatuaikaa. Nopeasti hujahtikin koko päivä kauppoja kierrellessä.

Keskiviikkona oltiin Ilonan kanssa jumppailemassa perheliikunnassa ja sen jälkeen käytiin vielä moikkaamassa Jonia Sotilaskodissa. 

Torstaina sain tavallaan hengähtää muutaman tunnin kun Ilona pääsi mummulleen hoitoon, mutta enhän minä osannut lepsuilla vaan siivosin kaikki 80 neliötä lähes lattiasta kattoon.

Perjantaina kävin neidin kanssa Eurassa ruokaostoksilla ja kiertämässä kirppiksen. Takaisin tullessa poikettiin grillille syömään. Aika pian sen jälkeen Joni tulikin jo kotiin ja loppuilta meni perheen kesken.

Tänään käytiin taas kirppiksellä, vuorostaan Huittisissa hakemassa hintalaput mun kirppistuotteisiin. Sen jälkeen en ole muuta ehtinytkään tekemään kuin hinnoittelemaan, hinnoittelemaan ja hinnoittelemaan.. Tästä asiasta lisää luvassa keskiviikkona ja huomenna tulossa ihan kunnon asia tekstiä eikä mitään liibalaabaa meidän päivistä!








Pienet kirppislöydöt olen itselleni sallinut shoppailulakosta huolimatta. Kahden ensimmäisen kuvan paidat ja yöpuku sekä vaaleanpunakuvioiset leggingsit ovat itse tekemiäni löytöjä. Äiti toi Ilonalle punaisen takin, muutamat leggingsit, velourhousut, kintaat ja kenkiä. Ilonan toinen mummu Reiman haalarin, joka vielä tämän syksyn mahtuu. Melko tuloksellinen viikko kirppislöytöjen suhteen pitkästä aikaa. Erityisen tyytyväinen olen äitin löytämiin Ässien-reinoihin!

lauantai 20. syyskuuta 2014

Super hoitolaukku

Hoitolaukku, josta aiemmin puhuin, on ehtinyt olla meillä käytössä nyt muutaman viikon. Siksi on hyvä aika kertoa omia kokemuksia ja mielipiteitä Ju-Ju-Be Super Be -laukusta.
Olen ollut tähän laukkuun todella tyytyväinen. Käytännöllinen, helppo hoitoinen ja ulkoasu oman näköinen, mutta sen verran hillitty, että sopii jokaiseen vaatteeseen. Meidän laukussa Charcoal Roses -kuosi.

+ tilava                                              - ei pitkää olkahihnaa
+ paljon taskuja ja lokeroja               - ei hoitoalustaa eikä thermopussia
kevyt                                              - turhan iso
+ vetoketju kiinnitys                          - toimitus kesti pari viikkoa
+ avainketju
+ teflon-pinnoite, helppo puhdistaa
+ konepestävä
+ värikäs vuori auttaa löytämään tavarat
+ paljon valinnanvaraa kuoseissa
+ halpa hinta
+ älypuhelintasku ja sopiva tasku hoitoalustalle tai mapille
+ kivoja yksityiskohtia esim. vetoketjun vetimissä.












perjantai 19. syyskuuta 2014

Vatsalihastreeni

Oma kunto ei ihan vastaa sitä mitä toivoisin ja siksi tartuin netissä kiertävään 30-day ab-haasteeseen, jonka tarkoituksena on kehittää vatsalihaksia kolmenkymmenen päivän ajan. Haasteseen kuuluu istumaan nousuja, perinteisiä vatsalihasliikkeitä, jalkojen nostoja ja lankku. Joka kolmas päivä on lepopäivä. Tämän haasteen tarkoitus ei ainakaan itselläni ole missään nimessä laihduttaa vaan kohottaa yleiskuntoa.





Haaste on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Välillä päivittäinen lenkkeilykin tuntuu ylivoimaiselta. Yritän kuitenkin pitää pääni ja muutaman kilometrin kävelyn tai hölkän jälkeen vielä jaksaa vatsalihasliikkeet. Aika kun ei pikku neidin kanssa kahdestaan ollessa riitä salilla käymiseen saatika minkään ohjatun liikunnan harrastamisen. Siksi on erittäin tärkeää liikkua itsenäisesti ja aionkin pitää pääni tämän haasteen suhteen.

 

Lisä motivaatiota liikuntaan lisäävät tietysti nätit asiaan kuuluvat varusteet. Vieläpä monessa värissä. Kenties lievää välineurheilua havaittavissa ;)


”Osallistun tällä postauksella kilpailuun jonka ovat järjestäneet Pieces of Miracles –blogi ja CupoNation.”


torstai 18. syyskuuta 2014

Hammas hampaalta

Vihdoin! Tiistaina puhkesi Ilonan ensimmäinen kauan odotettu hammas ja sopivasti keskiviikkona olikin ensimmäinen hammashoitajalla käynti. Kaksikuisesta asti Ilonan on epäilty tekevän hampaita milloin mistäkin oireesta epäillen. Edellisviikolla kuitenkin huomasin ikenen alla selkeän piikin, joka nyt on puhjennut pieneksi valkoiseksi nököhampaaksi. Ehdin jo huokaista helpotuksesta, kun hammas ei aiheuttanut kuin yhden yön aikana parin tunnin valvomisen, josta loppujen lopuksi selvittiin vauvasupolla. Tänään kuitenkin oli kiukkupäivä, jota pahempaa ei ole hetkeen nähty. Liekö johtunut hampaasta vai onko neiti vain noussut väärällä jalalla. Ruoka ei kelvannut, uni ei tullut, kirjahylly tyhjeni useamman kerran ja kielloista syntyi puolen tunnin itkupotkuraivarit. Illalla uni maistui sitäkin paremmin ja uskon, että maistuu äidillekkin, sen verran nuutunut olo on tämän päivän jäljiltä.

Hammashoitajalta saatiin hyviä neuvoja sekä muutamia näytteitä ja oppaita hampaiden hoitoon. Ilona oli kiltisti ja antoi hoitajan kurkata suuhun. Seuraavan kerran mennään kaksi vuotiaana ja siihen mennessä pitäisi olla, hammas hampaalta, tullut jo lähes kaikki maitohampaat. Olisipa itsekin yhtä innostunut hampaiden pesusta kuin tämä neiti. Tänään ensimmäistä kertaa kokeiltu hammastahna tosin ei ollut ihan niin hyvää vaan lensi melkoisessa kaaressa lavuaariin.

tiistai 16. syyskuuta 2014

Shoppailu innostus

Shoppailulakko aiheuttaa kenties pieniä vieroitusoireita. Lähestulkoon kaikki vastaan tulleet nettikaupat on tullut selattua läpi. Ainakin lasten vaatteiden osalta. Kuumeilua lisää vielä se, että olen käynyt pikku hiljaa Ilonan vaatteita läpi ja pieneksi käyneitä olikin yli puolet käytössä olleista vaatteista. Viimeisetkin 74 ja osin jo 80 kokoiset vaatteet on kaivettu esiin ja ostoslista talveksi hankittavista vaatteista kirjoitettu. Collegehousuja tai leggingsejä pitää hankkia muutamat lisää. Hankintalistalle pääsivät myös kypärämyssy, muutamat jarrusukat, talvitossut ja tuubihuivi.Parin kuukauden päästä selviää myös mahtuuko äitiyspakkauksen talvihaalari päälle laisinkaan.









Mitä mieltä olette näyttääkö hyvältä? Osittain turhia vaatteita, joille ei todellisuudessa olisi käyttöä ja joiden osto jää vain haaveilu asteelle, mutta paljon myös tarpeellista. Yritin löytää paljon erilaisia pirteitä värejä, mutta osittain jäi melko synkäksi.

Kuvat lainattu H&MPierre RobertZaraName itReimaKappahl ja Lindex.




maanantai 15. syyskuuta 2014

Vauvatossut







Olin jo pidemmän aikaa etsinyt Ilonalle jotain jalkaan pantavaa kauppa- ja kyläilyreissuille, kunnes törmäsin Instagramissa pieniin Convers-tossuihin. Hinta oli kuitenkin melko suuri pienelle rahapussillemme samoin kuin Vans-kenkien. Hetken nettiä selailtuani löysin Stockmanin sivuilta nämä Adidaksen tossut ja olen näihin enemmän kuin tyytyväinen!

Pohjassa kaatumista estävät "jarrut", irotettavat pohjalliset, ja tarrakiinnityksen ansiosta helppo pukea pieneen potkivaan jalkaan. Onneksi en solmittavia Converse tai Vans-tossuja ostanut, olisivat luultavasti jääneet kaapin pohjalle.Ainut miinus puoli näissä tossuissa oli pienet koot, joista suurimmat olivat nämä 19 kokoiset. Eivät siis kauaa mene meidän isojalkaisen neidin jalkoihin, vaikka olisivat olleet hyvät vielä kävelemään opittuakin sisäkenkinä. 

Olen siis ostanut nämä jo elokussa, jos joku ehti jo luulla ettei ostoslakkani ole pitänyt. Esittelyyn pääsivät vasta nyt kun on tullut kokemusta hyvistä ja huonoista puolista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...