tiistai 30. joulukuuta 2014

Tonttupuuhissa

Suurin osa pukinkonttin päätyneistä lahjoista oli tänä vuonna itse tehtyjä, mutta muutama kaupan hyllystä poimittu lahjakin mahtui mukaan. Itse askartelin muutaman karkkireen ja lumiukon, joiden sisällöstä voi keittää lumiukkosoppaa eli kaakaota, johon sekoitetaan vaahtokarkkeja ja piparminttua. Niiden lisäksi valoin muutaman erilaisen kynttilän ja suunnittelin seinäkalenterin Ifolorilta. Myös pakettikortit tein itse ekokartongista, käyttäen nappeja, washiteippiä ja Dymoa. Tässä vielä yksi jouluinen kuvapläjäys ennen uutta vuotta ja uusia kujeita. Ensi vuoden puolella toivottavasti jää enemmän aikaa panostaa blogiin, kun päästään ohi 1-vuotissynttärijärjestelyiden.

















perjantai 26. joulukuuta 2014

Joulun kuvapläjäys

Joulu hujahti tänäkin vuonna ohi yhtä nopeasti kuin aina ennenkin. Kuukausien valmistelut tulivat hetkessä syödyiksi ja vastaanottajilleen jaetuiksi. Vaikka moneen paikkaan pitikin ehtiä, onnistuimme jakamaan kyläilyt niin, että joka paikassa ehdittiin viettämään useampi tunti. Kaikilla oli mukavaa ja Ilonan päivärytmi pysyi paikallaan joulusta riippumatta, joten kiukkuiluilta vältyttiin. Aatonaaton ilta vietettiin mun vanhemmilla, joulusaunassa ja jouluruokia syöden. Jouluaatto aamuna oli kuusen alle ilmestynyt muutama lahja, joista Ilona sai avata kolme lahjaa. Ilona ymmärsi homman heti ja paketit saatiin nopsaan auki. Päivä vietettiin Ilonan mummun luona syöden ja lisää paketteja aukoen. Alkuilta hujahti Ilonan pappan luona. Jälleen syötiin hyvää ruokaa ja Joulupukkikin saapui paikalle lahjoja jakamaan. Ilona väsähti melko aikaisin, mutta kotiin päästyämme, jaksoi hän avata vielä loput paketit. Joulupäivä vietettiin perinteisesti mun mummun luona. Syötiin niin paljon kuin vatsaan mahtui ja pelailtiin serkusten kesken lautapelejä. Tapaninpäivä ollaan saatu rauhoittua kotona ja huomenna lähdetään joululahjarahoilla metsästämään uutta sänkyä ja puhelinta. Samalla reissulla käydään, tädin luona syömässä. Joulun aika on ollut ihanaa ja sosiaalista aikaa, mutta myös raskasta, etenkin alle vuoden vanhalle. Kaksi edellistä yötä on nukuttu paremmin kuin kertaakaan puolen vuoden aikana ja tänää uni tuli äidin sylissä jo ennen puolta kahdeksaa, ilman iltapalaa. Lopuksi kuvapläjäys, joulun tapahtumista.


















Paketeista paljastui jos jonkinmoista tavaraa, vaikka oli ollut puhetta vain muutamasta lahjasta ja lähinnä Ilonalle. Itse sain toivomiani astioita, sukkia, hiustuotteita, arpoja, suklaata ja tietysti rahaa uuteen sänkyyn. Ilonan paketeista löytyi iso pinkka vaatteita, legoja, astioita, kirjoja ja paljon muita leluja. 


keskiviikko 24. joulukuuta 2014

LUUKKU 24: Hyvää joulua!

Blogi hiljentyy nyt muutamaksi päiväksi joulun viettoon! Tapaninpäivän jälkeen palataan vielä muutaman postauksen merkeissä muistelemaan joulua ja pukin pussin sisältöä. Sitä ennen haluan toivottaa kaikille, rakkaille lukijoilleni oiken hyvää joulua!


tiistai 23. joulukuuta 2014

LUUKKU 23: Miltä joulu näyttää?

Joulu näkyy, kuuluu, tuoksuu ja maistuu. Joulun voi myös tuntea, ainakin sisimmässään. Täällä niin kuin monessa muussakin paikassa on puhuttu joulusta jo toista kuukautta. Vasta nyt on kuitenkin se hetki kun joulu alkaa todella olla käsillä. Yksi yö, jonka jälkeen saa herätä aattoaamun, avata viimeisen joulukalenterin luukun ja valmistautua tulevien päivien hälinään. Meidän joulu on valmis ja tämän päivän saa hengähtää. Touhuta ihan normaalien arkiaskareiden parissa ja ehkä, jopa istahtaa hetkeksi. Illalla käydään jo mun vanhemmilla syömässä ja joulusaunassa. Toivotellaan hyvät joulut ja jaetaan paketit kun ei aattona ehditä näkemään. 


Joulu maistuu vastapaistetulta kinkulta, erilaisilta luumuherkuilta, riisipuurolta ja laatikkoruuilta. Piparkakkumausteen maku tuppaa ulos korvista jo aattona eikä rosollikaan maistu yhtään niin hyvältä enää uutena vuotena. Silti niitä makuja kaipaa jo kahden viikon päästä.


Joulu näkyy kaikkialla, tuikkivina jouluvaloina, lepattavina kynttilänliekkeinä, punaisina pipoina ja harmaina nuttuina. Mikä kuvastaisikaan joulua paremmin kuin harmaapartainen tonttu-ukko ikkunalaudalla? Perinteinen joulu on punainen, vihreä ja harmaa. Nykyään joulukuusi voi yhtä hyvin olla musta tai vaaleanpunainen. Silti joulu näyttää ihan joululta kun kaikki on niin juhlallista, kimaltavaa ja lämpöistä. Ulkopäin joulu näyttää valkoiselta. Ilman lunta ei synny kunnon juhlatunnelmaa.


Joulu tuoksuu uunissa paistuvalta kinkulta, vasta leivotuilta pipareilta, suklaalta ja joulutortuilta. Yksi tuoksu, joka luo joulun tunnelmaa paremmin kuin mikään muu on kuusen tuoksu. Sen sain muistaa taas tänään kun olohuoneeseen pystytettiin ihka aito kuusi, monen vuoden tauon jälkeen. 


Joulu kuuluu kaikkialla. Kauppoihin ei voi astua kuulematta tuttuja joululaulujen sävelmiä ja pirteitä lasten ääniä niiden taustalla. Yhdestä jos toisestakin suunnasta kuulee vanhempien sanonnan "Tontut kuuntelee, et saa lahjoja jos et ole kiltisti". Aattona tonttulakkien kulkuset kilisevät kilpaa enkelikellon kanssa. Autoradiosta kajahtaa tuttu kappale, soihdut sammuu kaikki väki nukkuu...


Joulun voi tuntea kun ripustaa pistelevään kuuseen palloja. Sen tuntee kun on pakko koskea lämpimään kynttelikköön tai rosoiseen piparkakun pintaan. Ennen kaikkea joulu tuntuu sisimmässä. Ihmiset valtaa lämmin tunnelma, rauha ja ystävällisyys. Pienet kinat unohtuvat, eikä edes muista ajatella, että joulukuusi jäi vähän vinoon tai piparin reuna pääsi palamaan. 


Miltä teidän joulu näyttää, maistuu tai tuoksuu?

maanantai 22. joulukuuta 2014

LUUKKU 22: Lapsuuteni joulu

Herään joulukinkun tuoksuun, olohuoneesta kuuluu tuttu joulupukin ääni. Ihastelen ikkunoita koristavia joulukoristeita ja -valoja, jotka on aatonaattona ripustettu tutuille paikoilleen. Nousen ylös jo pari tuntia aiemmin kuin normaalisti vapaapäivinä. Kävelen yläkertaan ja istahdan sohvalle tuijottamaan Joulupukin kuumalinjaa. Telkkarissa tontut juoksentelevat edestakaisin, joulupukki vastailee lasten puheluihin ja välillä esitetään H.C. Andersenin satu. Hetken päästä alkaa joka vuotinen odotuksen aihe, koska kuusi tuodaan sisään? Käyn hakemassa aamupalaksi kinkkua, jonka isä on paistanut yön aikana. Hetken päästä kuusi ilmestyy sisään. Äiti ja isä pystyttävät kuusen ja asentavat valot ja tähden. Sen jälkeen alkaa minun ja pikkusiskon kiistely siitä miten kuusi tänä vuonna koristellaan. Useimmiten lopputulos on yksi kirjava sekamelska, mutta se ei joulutunnelmaa latista. 


Menen pukemaan päälleni jotain punaista ja vedän tonttulakin päähäni. Pakkaan askartelemani joululahjat paperikassiin ja lähdemme koko perhe isän siskon luo toivottamaan hyvää joulua. Siellä odottavat tutut tummanvihreät jouluverhot ja tupsuista tehdyt punatulkut. Ruokapöydällä on iso kattilallinen riisipuuroa ja sekametelisoppaa sekä tietysti kinkku ja itse maustettu glögi. Nopeasti vierähtää muutama tunti. Laulamme yhdessä joululauluja ja me siskoni kanssa pakotamme tädin avaamaan jo meidän antamamme lahjat. Ennen lähtöä käytämme tädin hautausmaalla. Jokaisella haudalla on kasapäin kynttilöitä. Mekin viemme mummun ja papan haudalle kaksi kynttilää. Lähes jokainen vastaantulija tervehtii isää. Isä ei itsekään tunne heitä, mutta koska on joulu levitetään hyvää mieltä kaikille kylän entisillekin asukkaille. 


Jouluaatto on jo pitkällä. Piipahdamme kotona pakkaamassa saunakassit, sekin aika tuntuu liian pitkältä. Pakattuamme, suuntaamme auton nokan kohti mummulaa. Koko matkan soivat tutut joululaulut. Poikkeamme matkalla vielä hautausmaalle viemään toisen papan haudalle kynttilän. On jo pimeää ja hautausmaalla palava kynttilämeri näyttää ihan uskomattomalle. Perille päästyämme tulevat serkut vastaan jo hiukset märkinä. On meidänkin vuoro mennä joulusaunaan. Sitä ennen on hetki nautittava uunissa lämpiävien jouluruokien tuoksusta. Saunan jälkeen ei ole aikaa kuivatella hiuksia sillä ruoka on jo pöydässä. Mistä aloittaisin? Valinnan varaa on niin paljon etten millään saa kaikesta tarpeekseni ennen kuin vatsa on täynnä. Mummun tekemälle porkkanalaatikolle ja lihapullille ei mikään vedä vertojaan. Kello alkaa olla jo kuusi. Seuraava tunti tuntuu todella pitkältä. Harjoittelemme serkusten kanssa laulamaan kappaleen Joulupuu on rakennettu, vaikka jokainen osaisi sen jo ulkoa. Lopulta tienpäähän ilmestyy punainen pakettiauto. Sen kyydistä nousee valkopartainen mies, jolla on yllään punainen nuttu. Pian kuuluu koputus ja tuttu sanonta "Onkos täällä kilttejä lapsia?". Aloitamme joululaulun ja sen jälkeen me lapset pääsemme pukin avuksi jakamaan paketteja. Pukki kun on jo niin vanha ettei aina muista jokaisen nimeä. Pukin lähdettyä alamme repiä auki paketteja. Yksi asia on varma. Yhdestä paketista paljastuu villasukat ja vihreäkuula -rasia. Muista paketeista paljastuu leluja, pelejä, alusvaatteita ja CD-levyjä.


Aattoillan päätteeksi, ne jotka vielä lahjojen ihastelulta malttavat, syövät joulutortut. Sen jälkeen ajamme kotiin, jossa juoksemme heti alaovelle. Pukki ei ole vielä käynyt täällä, mutta kun isä hetken päästä käy pannuhuoneella on pussi jo ilmestynyt oven taa. Joulupukki on kotiinkin tuonut muutaman lahjan, jotka saa vielä avata. Aattona saa valvoa pitkään. Uusia leluja ihastellessa syödään vielä vähän kinkkua ja pipareita. Uusin lautapelikin täytyy testata, jotta seuraavana päivänä mummulaan palatessa osataan jo pelin säännöt. Pitkän päivän jälkeen uni tulee nopeasti, uusi yöpuku päällä.


sunnuntai 21. joulukuuta 2014

LUUKKU 21: Luumu-kanelileivokset & kinuskikaramellit

Joulun viimeiset leivonnaiset tehtiin tänään. Huomenna vielä riisipuuron keittoon ja pikainen siivous. Sen jälkeen meidänkin perhe toivottavasti osaa rauhoittua ja päästään joulun viettoon. Tänään leivoin luumu-kanelileivoksia, joiden ohjeen löysin Valion nettisivuilta. Samaan aikaan Joni väsäsi meille itsetehtyjä kinuskikarkkeja. 



Luumu-kanelileivoksiin tarvitset:
Torttutaikinalevyjä 
Luumumarmeladia 
Maustettua rahkaa, luumu-kaneli
Tomusokeria


1. Nosta voi taikina levyt sulamaan n. 15 minuuttia ennen leipomista. Kauli sulatetut taikinalevyt noin 1-2 millimetrin paksuisiksi. Leikkaa haluamasi muotoisilla piparkakkumuoteilla kuvioita. (Kannattaa valita melko iso muotti, sillä taikina kutistuu ja kohoaa uunissa.)

2. Paista kuviot uunissa 200 asteessa 10-15 minuuttia. Halutessasi voitele kananmunalla ennen paistoa.


3. Halkaise kuviot tai laita kaksi kuvioa päällekäin. Lusikoi kuvioiden väliin yksi teelusikallinen luumumarmeladia ja yksi ruokalusikallinen maustettua rahkaa. 


4. Ripottele leivosten päälle, sihdin läpi tomusokeria. 

Kinuskikaramelleihin tarvitset:
100 g voita
2 dl kuohukermaa
2 dl fariinisokeria
2 ½ dl sokeria


1. Sulata voi kattilassa ja lisää muut aineet. Keitä seosta n. 40 minuuttia, välillä sekoittaen. Kaada massa haluamiisi muotteihin tai vuokaan. Anna kovettua jääkylmässä. Jos kaadoit massan isompaan vuokaan, leikkaa pienemmiksi. 




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...