lauantai 28. maaliskuuta 2015

Hyvää huomenta, tai sitten ei

Kun huonosti nukutun yön jälkeen heräät siihen, että joku kiipeilee päälläsi ja paidan hiha alkaa uhkaavasti kastua, tiedät ettei tämä päivä ala hyvin. Käännyn ympäri ja näen kuinka vesilasin sisältö valuu pitkin yöpöytää ja sänkyä, kohti lattialle tiputettua puhelinta. Aamulla silmät ristissä siivoaminen ei aloita päivää kovin vakuuttavasti. Kun kännykkä on purettu osiin kuivumaan, petivaatteet laitettu pyörimään koneeseen ja yöpöytä, pinnasänky sekä lattia hinkattu kuivaksi, voi yllätyksekseen todeta, että vessanpöntössä odottaa kirja. Siivoaminen jatkuu ja taapero huutaa nälkäänsä. Onneksi on isä. Hetken päästä aamupalapuurot ovat sekä äidin, että tyttären päällä. Aamupalan jälkeen huokaisen helpotuksesta. Neiti pääsee purkamaan energiaansa ulkoleikkeihin. Helpotus loppuu kuitenkin lyhyeen kun katson ulos ikkunasta, vettä ja räntää vuorotellen. Ulos on kuitenkin mentävä, koska rytmit. Kurakeleillä pukeminen kestää tolkuttoman kauan. Ensin kerrasto, sitten haalari ja lopuksi sadeasu. Toinen hanska on vetäisty pois ennen kuin toista saadaan käteen. Ensimmäisen lätäköstä nostamisen jälkeen äidin hanskat ovat litimärät. Vesilätäkköihin on kuitenkin pakko päästä hyppimään, tai paremminkin uimaan. Reilun puolen tunnin ulkona tärisemisen jälkeen nappaan muksun kainaloon ja suuntaan kohti ulko-ovea. Se saa aikaan järkyttävän itkupotkuraivarin. Myös neiti on yltä päältä märkä, sadeasusta huolimatta. Riisumisen jälkeen hän ehtii vielä kiikuttaa kuraiset saappaat keskelle olohuoneen lattiaa, ennen kuin äiti saa hetkeksi istahtaa ennen kauppareissua. Ihana arki. 


Alkoiko teidän lauantai yhtä takkuisesti vai kenties vähän mukavammin?

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Välikausivaatetus osa 2

Esittelin viime viikolla ensimmäisen osan meidän tytsyn välikausivaatteista. Tänään vuorossa on toinen osa, jossa esillä ovat kyläily- ja kauppareissujen asut. Haalari sekä takin ja housujen yhdistelmä, joilla mennään viileämmillä ilmoilla sekä kevyempi takki, joka menee kesäiltoinakin. 


Takki Lindex
Pipo Lindex
Sormikkaat Lindex
Kengät Next
Tuubihuivi Itse tehty


Lindexin takki, pipo ja sormikkaat tarttuivat mukaan parin viikon takaiselta Turun reissulta. Pipon löydyttyä oli pakko ommella vielä sopiva tuubihuivi, kankaasta jonka olen jo aiemmin ostanut Eurokankaasta. Kengät tilasin Nextiltä myöskin muutama viikko sitten.


Haalari Name it
Pipo Pomp de Lux / Kirpputori
Tuubihuivi Pierre robert
Lapaset H&M
Kengät Superfit / Kenkä expertti


Tilasin haalarin Name it:n nettikaupasta kun todettiin, että aiemmin ostetut haalarit ovat liian isoja. Samalla kertaa tilasin useamman värisen, joista tämä violetti näytti ehdottomasti parhaalta luonnossa. Pipo tarttui mukaan kirppikseltä samoin kuin loppu kevääksi ohuempi Reiman pipo, joka on aika samaa värimaailmaa kuin tämä Pomp de Luxin pipo. Huivi on tilattu jo syksyksi Pierre Robertilta, samoin kuin lapaset H&M:ltä. Taisin jo ensimmäisessä osassa mainita, että Superfitin kengät ovat Ilonan ensikengät, jotka toimivat hyvin vielä kevätkenkinä.



Takki ja housut Ciraf / kirpputori
Pipo H&M
Kengät Next
Huivi ja lapaset Mun äidin kutomia


Cirafin tuulipuku on mun äidin tekemä kirppislöytö jo syksyksi joka mahtuu onneksi edelleen. Pipokin on sopiva vielä syksyltä ja huivin ja lapaset olen tilannut äidin kutomaan, samaan kauppaan kuului vielä villasukatkin. Onneksi on taitavia sukulaisia kun musta itsestä ei olisi tällaisia tekemään.


tiistai 24. maaliskuuta 2015

Kellohelmoista collegeen: Chinot

Saadaan viettää tämä viikko yhteistä aikaa perheen kesken kun Jonille sattui lomaviikko. Sen kunniaksi startattiin viikko tekemällä ruokaostokset pitkästä aikaa Prismassa. Niin mielelläni kävisin useamminkin kun valinnan varaa on niin paljon enemmän. Paljon erilaisia vaihtoehtoja hedelmävalikoimissa, tuoreita tuotteitta ja maitotuotteissakin on päiväykset niin paljon pidemmälle, että voi kerrallaan ostaa useamman purkin. Napattiin mukaan iso irtokarkki säkkikin kun tietää ettei joudu tyytymään kovettuneisiin karkkeihin, niin kuin näissä pienten paikkakuntien liikkeissä. Puolen tunnin kauppamatka olisi kerran viikossa vielä ihan siedettävä, mutta 45 minuuttia yhteen suuntaan ei ole enää kovin kannattavaa. 

Kauppareissulle puettiin meidän taaperolle päälle joululahjaksi saatu Newbien body, mun äidin kutoma tuubihuivi ja Zarasta ostetut chinot. Taapero muuttuu hetkessä isoksi tytöksi kun päälle pukee jotain aikuismaista. Yleensä valitsen Ilonan vaatteiksi vähän lapsellisemman oloisia, mutta kiva välillä pukeutua tyylikkäämmin. Vastaavanlaisen asun voisin pukea itsellenikin. Vaikka käytiin reissussa syömässä, säilyi tämä asu puhtaana vielä iltapäivän muskariin saakka. Todellinen ihme, sillä yleensä vaatteet saa vaihtaa jokaisen ruokailun jälkeen. Toivotaan, että itse syöminen alkaa pian olla varmempaa ja säästytään monilta koneellisilta pyykkiä.





Puetteko te lapset mieluummin aikuismaisiksi vai annatteko lapsien olla lapsia?

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Omaa-aikaa? Ei kiitos

Oma-aika, tunteita herättävä sana perhe-elämässä. Sitä on joko liikaa tai liian vähän, ei koskaan sopivasti. Syyttävä sormi toista äitiä kohtaan löytyy viimeistään siinä vaiheessa kun tämä sana nostetaan esille. Toiset viettävät ihan liikaa aikaa ilman lasta, toiset taas eivät ajattele ollenkaan itseään kun omaa-aikaa ei ole. Mutta, mitä jos ei halua?



Kysyykö kukaan hiekkalaatikolla istuvilta ja lastenvaatteita hypisteleviltä äideiltä mikä heidän mielestään on omaa-aikaa? Eikö omaa-aikaa voi viettää lapsen kanssa? Meille tarjotaan omaa-aikaa joka ovesta, jatkuvasti. Pyydetään lasta hoitoon, jotta jäisi vähän omaa-aikaa. Ei kiitos, minä nautin olla lapsen kanssa. Voin tehdä nauttimiani asioita yhdessä tyttäreni kanssa ja toivoa, että joku päivä hän nauttii samoista asioista kuin minäkin. Kun lapselle antaa paperin palan ja kynän, ehtii hyvin itse askarrella yhden syntymäpäiväkortin. Shoppailureissut voi ajoittaa päiväuniaikaan, rattaita lykkien ja kasvonaamio ehtii hyvin vaikuttaa kylvetyksen ajan. Päikkärit tuovat hyvän tauon hektiseen arkeen, mutten osaa lysähtää sohvalle vaan vuorossa ovat tiskit, pyykit, imuroinnit ja asioiden hoitamiset. Krooninen suorittaja voisi olla sopiva diagnoosi, siihen että valehtelematta nauttii pyykkien ripustamisesta, puhumattakaan lapsen hoidosta. 



Kun kello lähenee iltayhdeksää ja neiti nukahtaa sängyn pohjalle, iskee tyhjyys. Liian hiljaista, liikaa tilaa ajatuksille eikä mitään tekemistä. Se kuuluisa oma-aika on koittanut enkä halua tehdä mitään muuta kuin painua tytön viereen nukkumaan. Sitä varten on tämä blogi, hetkelliseen irtautumiseen arjesta. Keino vain olla, nauttia tekemästään ja purkaa päivän tunteita ja ajatuksia. Tunti omaa-aikaa päivässä riittää kun äitiys on se josta elämässä eniten nauttii. 


Kaipaatteko te omaa-aikaa vai riittääkö teille hetki ennen nukkumaan menoa?

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Kevättakki

Kevät tekee tuloaan kovaa vauhtia ja sen myötä talvivaatteet ovat saanet väistyä kevyempien tieltä. Kevät mennään aika pitkälti aiempina vuosina ostetuilla vaatteilla ja asusteilla, mutta jotain päivitystä saatiin äidinkin vaatekaappiin. 

Himoitsin nahkahihaista cargotakkia jo syksyllä. Muutama viikko sitten törmäsin sellaiseen H&M:n nettikaupassa ja klikkasin sen saman tien ostoskoriin. Olin ajatellut ostaa uudet kevät vaatteet vain Ilonalle, mutta yllätys, yllätys itsehillintäni petti, sillä täytyihän uuteen takkiin saada myös sopivat asusteet. Kenkien malli oli itsestään selvyys, korokepohjat! Muutaman vaihtoehdon kautta päädyin valitsemaan tummansiniset, kirkkaan keltaisilla nauhoilla piristetyt kengät. Takin kaveriksi hain ihan erityylistä huivia johon lopulta päädyin. Musta, kukallinen tuubihuivi sopii silti yllättävän hyvin kevennykseksi muuten rokahtavaan asuun. 



Enempää tyytyväinen en voisi valitsemiini vaatteisiin olla. Ulkonäkö saattaa pettää, sillä näillä kengillä on tosi helppo kävellä vaikka korkoa löytyy reilu kymmenen senttiä. Oletin takin olevan melko vilpoinen kuten keinonahkatakit yleensä, mutta takki yllättikin lämpöisyydellään positiivisesti. Huivi on monikäyttöinen, enkä oikeastaan muuta huivia ole tämän ostettuani edes käyttänyt. Uuden takin oston myötä ovat käyttöön päässeet myös lähes käyttämättä jäänet vakosamettihousut. Aiemmin ne eivät ole oikein sopineet minkään takin kanssa, mutta tähän takkiin (ja näihin hiuksiin) tuo väri, ainakin omasta mielestäni sopii paremmin kuin hyvin.



Takki H&M / Huivi H&M / Housut Ellos / Kengät H&M / Aurikolasit S-market


Mukavaa alkanutta kevättä!

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Kiitos ei oo kirosana

Yksi mun mielestä tärkeimmistä asioista kasvatuksessa ovat käytöstavat. Kiitos, anteeksi ja ole hyvä tuntuvat olevan vieraita sanoja monille aikuisillekin. Siksi haluan opettaa Ilonalle tapoja jo pienestä pitäen. Ruokailun jälkeen on opeteltu sanomaan kiitos, niin kauan kuin kiinteitä ollaan syöty. Kova työ on tuonut tulosta ja masun täytyttyä kuuluu pöydän päästä "tiitti" eli kiitti. Pikku hiljaa kiitosta on saanut kuulla myös ojentaessaan jonkin esineen pikku neidille ja ole hyvän merkityskin ymmärretään, mutta itse sana on välillä vähän hakusessa. Anteeksipyytämistilanteita näin pienen kanssa tulee vielä todella vähän, mutta myös sen haluan opettaa heti kun tilanteita alkaa ilmetä. Samoin anteeksi antamisen, ettei jäädä nurkkaan mököttämään jos asioita ei tehdä toivomallaan tavalla. 



Ilona saa kehuja ja haleja kun käyttäytyy hienosti ja lapsen kanssa huomaa kuinka kaiken hyvän saa takaisin. Kun äiti tai isi on tehnyt Ilonan mielestä jotain todella kivasti saa vastaansa halin ja pusun. Niin pieniä juttuja, jotka ovat kuitenkin pidemmän päälle merkittäviä ja kummasti päivää piristäviä. 



Samaan listaan voisin lisätä vielä tervehtimisen. On tosi inhottavaa kohdata joku tuttu ja kulkea ohi mitään sanomatta. Yhtä inhottavaa on lopettaa puhelu "kesken kaiken", sanomatta heippoja. Tämän kanssa ei meillä ole ollut paljoa työtä vaan se on Ilonan puheeseen tullut ihan automaattisesti meitä aikuisia seuratessa. Kun isi tulee iltapäivällä kotiin, juokse neiti kädet ojossa, huutaen "heeiii isiiii". Kun vieraita tulee tai lähtee on Ilona vilkuttamassa ovella. 



keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Välikausivaatetus osa 1

Ulkoiluvaatteiden parissa on muutaman kuluneen viikon aikana kulutettu useampi tunti. Ensimmäistä kertaa ulkoiluvaatteet ovat niin paljon käytössä, että niihin kannatta panostaa ja perehtyä kunnolla. Nettishoppailuun käytettävää aikaa on useampana iltana pihistetty yöunista, mutta sen verran tyytyväinen olen meidän välikausivaatteisiin, että voin sanoa sen kannattaneen. Vesipilariarvot ym. lastenvaatteiden termit ovat minulle vielä melko vieraita, mutta toivon ymmärtäneeni sen verran, että olen vaatteisiin tyytyväinen vielä kuukauden päästäkin.

Välikausi suunnitelmat menivät useampaan otteeseen uusiksi kun totesin, ennen joulua alennusmyynneistä ostettujen haalarin ja takin olevan auttamatta liian suuria. Pakkasin haalarin ja takin laatikon pohjalle odottamaan syksyä tai ehkä jopa ensi kevättä ja kaivoin esiin syksyn välikausikamppeet. Yllätyksekseni sain huomata lähes kaikkien mahtuvan edelleen. Helpotus loppui kuitenkin lyhyeen kun muistin vaatteiden laadun, ei minkään laista vedenpitävyyttä. Syksy meni lähinnä rattaissa ulkoillessa ja nyt kieritään, kontataan ja istutaan kuralätäköissä. Taas suunnitelmat uusiksi ja selaamaan lastenvaateliikkeiden sivuja. Lähdin metsästämään softshell haalareita ja unohdin teipatut saumat, sillä kurahaalari oli onneksi sopiva. Tilasin kolme eri haalaria, useammissa väreissä ja valitsin niistä kaksi. Toisen kotikäyttöön ja puistoiluun sopivaksi, toisen kyläilyyn ja kauppareissuihin. Sen jälkeen alkoikin asusteiden ja paremman kevättakin metsästys. Pipojen kanssa ei käynyt yhtä hyvä tuuri kuin haalareiden ja lähes kaikki olivat pieniä. Muutama isompi koko vielä löytyi vaatehuoneen perältä, muttei tietenkään uusiin haalareihin sopivia. Yhdistin sopivasti Turun kyläilyreissuun, pienen shoppailukierroksen Hansakorttelissa ja löysin kuin löysinkin sopivat asusteet ja kevättakin. 

Niin kuin teksti antoi ymmärtää on välikausivaatteita taas kertynyt yli tarpeen vaikka syksyllä vannoin ihan muuta. Siksi esittelen vaatteet useammassa osassa, jotta saisin aikaan vähän selkeämpiä juttuja.  

Haalari Minymo / OzBaby
Kengät H&M
Kintaat Seppälä
Pipo Lindex
Tuubihuivi Itse tehty


Minymon haalarin tilasin OzBabylta koti ja puistoilu käyttöön. Minymo oli minulle ennestään tuntematon merkki, mutta näin ensituntumalta vaikuttaa hyvältä. Vuorelliset nilkkurit tilasin H&M:ltä jo viime syksynä ja ne menevätkin hyvin käytössä tämän alkukevään. Kintaatkin olen ostanut varastoon jo vuosi sitten Seppälästä. Trikoopipo löytyi Lindexiltä ja huivin ompelin Eurokankaasta ostetusta trikoosta.


Haalari Racoon / Lasten taikamaa
Kintaat Tokmanni
Pipo Silja line
Kumisaappaat Masku koti


Racoonin sadeasun tilasin alkuvuonna Lasten taikamaasta, aika reilun kokoisena, mutta näin ohuessa puvussa ylimääräinen pituus ei haittaa. Kumpparit ja kintaat ovat minun äidin ostoksia ja pipo on ostettu viime keväänä piknik-risteilyltä Silja linelta.


Haalari Tokmanni
Pipo Kivat / kirppari
Huivi Masku koti
Kengät Superfit / Kenkä expertti


Tokmannin haalari ostettiin käyttöön jo syksyksi ja tulevana keväänä se käy kuivien kelien haalarina ainakin automatkoilla ja rattaissa. Pipo ja huivikin ovat viime syksyksi ostettuja ja mahtuvat edelleen. Superfitin kengät ostettiin Ilonalle ensi kengiksi ja ne toimivat hyvin vielä kevätkenkinäkin. 


tiistai 17. maaliskuuta 2015

Äitiyteen hurahtanut

Olenko minä hyvä äiti? Tämä on kysymys, joka varmasti eksyy jokaisen äidin mieleen aina silloin tällöin. Asioita pyörittelee mielessään, kääntää ja vääntää ylösalaisin. Muistaa heti ne kerrat kun, vastasi puhelimeen ennemmin kuin nosti itkevää lasta syliinsä, osti uuden takin ennemmin itselleen kuin lapselleen tai jätti lähtemättä ulos koska ei vaan yksinkertaisesti jaksanut eikä huvittanut.

Lopulta muistaa kuinka paljon useammin onkaan unohtanut itsensä ja laittanut lapsen etusijalle. Joku kutsuisi tätä hurahtamiseksi, mutta omasta mielestäni teen asioita, joita minun äitinä kuuluu ja ennen kaikkea haluan tehdä. 

- Olen käynyt suihkussa silloin kuin lapsi sattuu antamaan aikaa enkä silloin kuin hiukset sitä pyytävät.

- Olen istunut eteisen lattialla päivästä toiseen toppapuku päällä, jottei lapsi joudu odottamaan ulkovaatteissaan.

- Kulkenut pulautukset ylleen saama paita päällä ihmisten ilmoilla, koska hoitolaukun ainoaan koloon piti saada mahtumaan vielä viidennet vaihtopotkuhousut eikä missään nimessä vaihtopaitaa itselle.

- Olen istunut lähes päivittäin ruokapöydän vieressä maha kurnien, katselemassa kun toinen syö. Himoinnut kuola valuen sivupöydällä odottavaa sipsipussia, mutta jättänyt sen siihen vain koska en halua mässäillä lapsen edessä, kun hän ei voi saada.



- Olen pessyt koneellisia ja taas uusia koneellisia vauvanpyykkiä, jättänyt omat vaatteeni pyykkikorin pohjalle ja kulkenut laatikon pohjalta löytyneissä rikkinäisissä legginseissä.

- Yhteenlaskettuna olen istunut viikkoja sohvan reunalla imettämässä. Silloinkin kun se sattuu, silloinkin kun ne omat pyykit odottavat siellä pyykkikorin pohjalla ja silloin kun pitäisi jo istua ratin takana. 

- Olen hylännyt haaveet uusista talvikengistä, jotta lapseni saa parhaan mahdollisen haalarin. Olen viettänyt tietokoneen edessä useita öitä etsien hinta-laatusuhteeltaan parasta välikausipukua.

- Olen kieltäytynyt yhä uudelleen ja uudelleen lähtemästä juhlimaan ja järjestänyt kyläilyt niin ettei lapsen rytmi mene sekaisin. 



- Olen kiertänyt kirppiksiä, selannut tarjouslehtisiä, venyttänyt penniä, säästänyt sieltä ja täältä koska haluan lapselleni vain parasta.

- Olen padonnut sisääni lukuisat tunteet niin miestä kuin lastakin kohtaan, koska lapsen kuullen ei yksikertaisesti huudeta, saatikka paiskota ovia tai tavaroita.

- Olen puhunut miljoonia lauseita lapsestani, ensiaskeleista, uusista sanoista, erilaisista ilmeistä, maistetuista ruoka-aineista, ihon laadusta, viiden minuutin muutoksista päivä rytmissä.

- Olen vaihtanut nahkatakin ja korkkarit tuulipukuun ja kumppareihin. Oppinut jopa käyttämään pipoa ja lippalakkia. Siis totaalisen hurahtanut, pudonnut jonnekin kuoppaan jossa näkee vain lapsensa. Olen onnellisesti omassa kuopassani, odottaen sitä päivää kun joku kiskaisee minut ylös ja tokaisee "Sun lapsi on jo yläasteella, kyllä se pärjää". 

Eihän kukaan voi olla huono äiti jos laittaa aina tai edes useimmiten lapsensa tarpeet omiensa edelle. Ei varsinkaan jos siitä nauttii. Minä nautin, täysin rinnoin. Olen äiti 120 prosenttisesti, vasta sen jälkeen nainen, avovaimo, ystävä, sisko, tytär ja kaikkea muuta mitä elämä vaatii. Silti olen viettänyt lukuisia unettomia öitä miettien jääkö lapselle pysyvät traumat kun tiuskaisin lattialle lentäneestä lautasesta, riittääkö haalarissa 5 000 mm vesipilariarvot tai pitäisikö tuulipuku sittenkin jättää naulaan ja heittää korkkarit kattoon? Onneksi kuopan pohja alkaa nousta muiden tasolle sitä mukaa kun lapsi kasvaa ja Instagram seuraajanikin saavat mielenrauhan kun etusivulle ei enää joka päivä ponnahtele uusia hehkutuksia perhe-elämästä.

maanantai 16. maaliskuuta 2015

Kellohelmoista collegeen: Alkuviikon asut

Suurin osa meidän vaatteista löytyvät ale-laareista ja vielä useammin kirppislooseista. Ilonan vaatteista reilusti yli puolet ovatkin kirppislöytöjä. Yleensä ostan Ilonalle uusia vaatteita vain kun tarvitsen jonkin tietyn vaatteen, kevään myötä tosin ote on vähän lipsunut. Vaatteiden merkki ei ole koskaan ollut minulle tärkeä, mutta Ilonan liikkeelle lähdön myötä olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota vaatteiden laatuun. Sisäkäyttöön kelpaavat edelleenkin ketjuliikkeiden vaatteet. Niiden polvet, kestävät sen aikaa kuin ne mahtuvat päällekin. En näe mitään järkeä maksaa montaa kymppiä vaatteesta, joka mahtuu päälle korkeintaan pari kuukautta, jos alle kympin vaatteetkin kestävät sen ajan. Talven myötä aloin ulkovaatteissa panostaa laatuun. On tottakai tärkeää, että vaate pitää tuulta ja vettä. Maassa ryömivälle ja konttaavalle lapselle, ei kuitenkaan riitä pelkkä vedenpitävä kangas, sillä saumatkin päästävät vettä sisäänsä. Teipatut saumat ovat kuitenkin melko hintavia, joten jos kunnon haalarin haluaa sisällyttää pieneen budjettiin, on pidettävä silmät koko ajan auki. Tästä on ollut apua, ainakin omalla kohdallani. Talveksi osui silmääni, Facebook-kirppiksellä, Molo kidsin Rainbow -haalari, johon olen ollut erittäin tyytyväinen. Kevääksi löysin Lekmerin joulukalenterista puoleen hintaan Reiman välikausihaalarin, joka myöhemmin osoittautuikin ihan liian suureksi ja blogeja selailemalla sain vinkin Racoonin sadeasusta, jonka hinta on kohtuullinen. Muutama merkkivaate Ilonan kaapista löytyy silti sisävaatteinakin. Lahjaksi saatuja, joulunjälkeisten alennusmyyntien löytöjä ja kirppislöytöjä, joita saattaa silloin tällöin löytää ihan muutamalla eurolla. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Popin tunikat, Me&I:n mekot ja paidat sekä Metsolan legginsit. 

Edellisviikon asuesittely jäi Ilonan kuumeilun vuoksi tekemättä, joten tällä kertaa vuorossa on kolme asua. Koko viimeviikko oli täynnä ohjelmaa, joten sai välillä pukea kulahtaneiden leggareiden sijaan jotain nättiä. Ensimmäisenä jälleen maanantain muskariasu, toisena tiistainen Turun shoppailu-/kyläilyreissun asu ja viimeisenä keskiviikon kauppareissu asu, jolla mentiin myös illan jumppatunnille.








sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Itsepäinen ja oma-aloitteinen taapero

Ilonan luonne muodostuu pikku hiljaa omanlaisekseen, mutta muutaman piirteen on voinut nimetä jo jonkin aikaa. Sen lisäksi, että meidän tyttö on suloinen, ihana, rakas ja kaikkea muuta mitä omat lapset nyt yleensäkin ovat, on hänellä selvästi oma persoonansa. Toisaalta hän on ihan kuin äitinsä, toisaalta täysin isänsä kopio. Välillä taas saa huomata piirteitä, joita ei meistä kummastakaan löydy.

Oma-aloitteisuus on piirre, joka on nyt ihan muutaman viikon sisällä alkanut näkyä meidän arjessa. Hanskat ovat ehtineet käteen ennen kuin ehdin kaikkia vaatteita edes kaivaa esiin. Ei tietenkään aina oikein päin ja välillä käsistä löytyy sukatkin, yritys on kuitenkin kova. Ennen kuin ehdin sanoa loppuun lausetta "Mentäiskö käsipesulle?", on hihat jo kääritty ylös. Ei tarvitse enää huolehtia jos en aamuisin muista sytyttää akvaarioon valoa, joku muu kyllä muistaa. Äidin tai isin syöttämä ruoka ei kelpaa vaan tilalle on tullut asenne, minä ite! Vaipanvaihtoon mennessä vedetään housut itse alas ja parhaimmillaan jo vaippakin ennen kuin ehdin edes kättäni liikauttaa neitiä kohti. Kun otan sukan käteen, nostaa hän jo jalkaa minua kohti ja sama homma muiden vaatteiden kohdalla. Näitä piirteitä voisi jatkaa loputtomiin ja joka päivä opitaan jotain uutta. 

Temperamenttisuus ja omatahto ovat täältä minun suunnalta perittyjä ominaisuuksia. Yhtälailla kuin äitinsäkin, Ilona tekee niin kuin tahtoo. Jos jokin esine on liian korkealla keksitään kyllä keino saada se. Jos ei niin neidillä on kyllä keinonsa tulla ilmaisemaan asiansa. Usein nämä luonteenpiirteet aiheuttavat pientä ristiriitaa, Ilonan ja meidän vanhempien välillä. Jos asioita ei tehdä niin kuin pikku emäntä on ajatellut, heittäydytään lattialle, huudetaan potkitaan ja lyödään lattiaa nyrkeillä. Kuulostaa kumman tutulta..

Varovaisuus on piirre, johon olen enemmän kuin tyytyväinen. Mihinkään ei lähdetä suinpäin, vaan ensin tutkaillaan vierestä ja vasta sitten mennään kun joku muukin menee. Kävelläkin olisi osattu jo reilu kuukausi, mutta kynnys uskaltautua liikkeelle oli sen verran suuri, että täällä ollaan tepsuteltu vasta parisen viikkoa. Pienempänä taaperokärry oli hurjan pelottava ja pienen tauon jälkeen keinuminenkin epäilytti. Toivotaan, että tämä piirre säilyy pidempäänkin, jotta ei löydettäisi neitiä parin vuoden päästä roikkumassa pää alaspäin kiipeilytelineellä tai aikuisena hurjastelemasta moottoripyörän selässä. 

Sosiaalinen ja rohkea meidän tyttö on ollut oikeastaan aina. Mistä lie senkin piirteen perinyt? Ei ainakaan meiltä vanhemmilta, sillä ollaan molemmat uusissa tilanteissa ujoja ja hiljaisia. Minusta kyllä lähtee juttua kun hetken saa tutustua, turha kai ihmetellä miksi Ilona on kuin papupata. Toisin kuin vanhemmat on Ilona heti juttelemassa vieraammillekin kasvoille ja odottaa kädet ojossa tuntemattomien ihmisten syliin pääsyä. Ilonaa ei pelota mennä isoonkaan porukkaan ja luulenkin, että siitä tulee olemaan hyötyä vanhempana.


Millaisia luonteen piirteitä teidän taaperot ovat perineet?



keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Testissä Swiss Whitening hampaidenvalkaisu

Mulle tarjoutui blogin kautta mahdollisuus tutustua Swiss Clinic nimisen yrityksen tuotteisiin. Swiss Clinic on Sveitsiläinen, luonnollista kauneutta korostavia tuotteita myyvä yritys. Swiss Clinic myy tuotteita ripsiseerumeista, silmätippojen kautta, ravintolisiin. Yrityksen tuotteet pohjautuvat luonnollisiin ainesosiin eikä niitä ole testattu eläinkokeilla. Lisäksi kaikkiin tuotteisiin kuuluu Tyytyväinen asiakas -takuu, joka on voimassa 14 päivää tilauksen teosta. 


Minulle oli itsestään selvyys, että haluan testiin Swiss Whitening:n, sillä hampaidenvalkaisu on ollut pohdinnassa jo pitkään. Swiss Whitening sisältää hampaidenvalkaisu geelin, kolme kappaletta muotoiltavia hampaidenvalkaisu kiskoja sekä säilytyspakkauksen valkaisukiskoille. Hampaidenvalkaisu pääsi ensimmäistä kertaa testiin jo eilen ja kumosi kyllä kaikki etukäteen asetetut ennakkoluulot. Swiss Whiteningia on helppo käyttää, se ei ole ollenkaan kivulias ja se suussa pystyy, jopa jotenkuten vastailemaan kyselyikäisen mikä, mikä, mikä kyselyihin. Ensimmäisellä käyttökerralla muotit kastetaan lämpimään veteen, jonka jälkeen ne asetetaan suuhun ja purraan hampaita hetki yhteen, lopuksi muotit kastetaan kylmään veteen, jotta ne jähmettyvät. Tämä tarvitsee tehdä vain kerran ja jatkossa riittää kun laittaa muottiin pienen määrän geeliä ja asettaa muotin suuhunsa 30-50 minuutiksi. Swiss Whiteningia käytetään 3 päivästä 2 viikkoon, riippuen siitä millaisia tuloksia haluaa. Valkaisutuloksen pitäisi kestää 3-4 vuotta valkaisusta. 


Yhden käyttökerran jälkeen ei tietenkään mitään näkyviä tuloksia ole havaittavissa, mutta ehkä parin viikon päästä olen viisaampi ja kerron tuloksista teillekin. Saa nähdä tepsiikö Coca Colan ja kahvin värjäämiin hampaisiin mikään? Kirkkaan valkoisia hampaita, en luonnostaan keltaisista hampaistani odotakaan saavani, mutta ehkä jotain muutosta kuitenkin.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Ilonan kevät- ja kesätyylit

Tulevaksi kevääksi ja kesäksi on ostoslistalla, jos jonkinmoista vaatetta ja asustetta, joista suurin osa jää todennäköisesti vain haaveiksi. Niin kuin viime vuonnakin, ovat ostoslistalla pääpainossa Ilonan vaatteet. En kuitenkaan täysin ilman aio jäädä itsekkään, vaan teen omasta hankintalistastani postausta myöhemmin. Neidin vaatteet ensin, koska minun kaappini on täynnä aiempien vuosien vaatteita, mutta Ilonalle ei kovin moni viime kesäinen asu enää mahdu päälle. Jotta ei viime vuoden tavoin jouduttaisi ensi helteiden yllättäessä kiertelemään kirpputoreja kovalla kiirellä, olen tänä vuonna enemmän kuin ajoissa. 

Houkuttelevia värejä Ilonan kevään ja kesän vaatetukseen ovat pääasiassa erilaiset pastellisävyt, jotka ovat pinnalla myös lastenmuotimaailmassa. Minua nuo värit kiehtovat luultavasti siksi, että itselleni ne eivät ole koskaan sopineet, mutta Ilonan ihonvärin ansiosta voin niitä hänelle pukea. Mintunvihreää, auringonhaalistamaa keltaista, vaaleanpunaista ja puuterinväristä. Niiden kaveriksi kirkkaanpunaista, laivastonsinistä, denimiä ja kirkkaita tehostevärejä.

Ehdottomia suosikkeja lastenvaatteiden kuoseissa tällä hetkellä ovat erilaiset kukkakuosit ja Mikki-hiiri kuviot. Pidemmän korren vetävät silti yksi väriset vaatteet, joissa on yksi isompi printti. Niiden lisäksi ostoslistan valtaavat erilaiset pitsimekot ja -paidat sekä seilorityyliset vaatteet ja asusteet, kuten sinivalkoraidalliset mekot, punaisilla yksityiskohdilla ja suurilla kauluksilla. Jumpsuitit, lappuhaalarit, peplumpaidat, tyllihameet ja röyhelöpyllyleggingsit kuuluvat kärkikastiin haavelistallani, näitä voisin kotiuttaa meille useammatkin kappaleet. 

Mekko ja shortsit H&M / Tunika Next

Pilkullinen mekko Next / laukku H&M / raidallinen mekko POMP de LUX

T-paita Next / shortsit ja pusero H&M

Nahkatakki H&M / hame Next / kengät Zara

Pilkullinen mekko ja hattu Next / vaaleanpunainen mekko POMP de LUX

Mekko ja lippalakki H&M / hame Name it

Mekko Next / Jumpsuit Lindex / hellehattu H&M

Kengät Ellos / jumpsuit ja mekko H&M 

Uimapuvut vasemmalta oikealle Next / H&M / POMP de LUX

Mekko ja balleriinat H&M / shortsit POMP de LUX

Sadetakki ja tuubihuivi Zara / leggingsit Zalando

Peplumpaita H&M / mekko Zalando / t-paita Zara

Paita Zara / mekko Lindex / Shortsit Zara

Jumpsuit Zara / t-paita H&M / tennarit Next

Takit ja huvi H&M / lenkkarit Ellos

Uimapuku Next / tunika ja leggingsit Ellos / pisaraleggingsit H&M

Tunika ja leggingsit Ellos / jumpsuit Lindex / Mikkihiiri-leggingsit H&M

Mekot H&M / kengät Next



Joko te olette miettineet miltä teidän lapsien kevät ja kesä näyttää?

Kuvat lainattu H&MLindexZaraNextZalandoEllosName it ja POMP de LUX.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...